We got tuna beef
H:n kanssa päätimme viikonloppuna kokeilla,
mitä saa aikaiseksi oikeasta tonnikalasta.
Vuosia hiutalepurkkeja avanneena ei oikein
tiennyt mitä odottaa. Kalatiskiltä noudettiin
prameat tunapihvit ja pötyä laitettiin
hartaudella pöytään. Onnistumisen takasi
H:n tatsi, näkemys ja maustekäsi. Kokille
konjakkia!
Pihvit saivat niskaansa suolaa, valkopippuria
ja sitruunaa.
Pihvien esikypsyessä ja maustuessa annettiin
potuille jalommat muodot.
Pikku-E keskittyi pikkuväen toimiin.
Suolakurkusta, sipulista, valkosipulista
ja ranskankermasta rakensi H kalalle
herkun kaverin.
Pottua paistaen
Älkää kertoko P. Puskalle
Tässä vaiheessa alkoi kurnia...
TV:ssä puitiin ihmissuhetta.
Missä haarukat ja veitset?
Kuka kattoi pöydän? Syömmekö käsin?
Juommeko suoraan pullosta?
3 min. myöhemmin
Jos maailma tuntuu paremmalta paikalta
lauantai-illan jälkeen, se johtuu tekemästämme
maailmanparannustyöstä. Apunamme "suurissa"
ajatuksissa olivat porilainen karhu sekä
herrat Sandels ja Walker.
3 Kommentit:
H haluaisi muistuttaa että maailman parannus työhän osallistuivat myös italialaiset herrasmiehet Orvieto ja Tollo, joista jälkimmäisen vaikutus eittämättä tarttui illan myötä myös isäntien pieluksiin.
Aivan, italian edustajat meinasivat
unohtua ja unohtuivatkin! Ilmeisesti
Mr Walker (ei se teksasilainen) dominoi
parannustyötä niin suuresti, että
laimeampaa kantaa edustaneet italot
jäivät taka-alalle.
Those makkaronis are just like thät! -H
Lähetä kommentti
<< Home