torstaina, marraskuuta 18, 2004

snöy

Talonmies kolasi sisäpihaa aamulla ja
keskeytti fantaasiaunen.
Kiukku kaikkosi, kun katsahdin pihalle.
Vihdoinkin edes pikkuisen lunta ja
lisävaloa marraskuuhun.

Kämppä vetää kuin seula mutta siinä
on hyvätkin puolensa. Pysyy skarppina
ja uni maittaa vällyn alla loistavasti.

Niin ja Green Dayn uusin on positiivinen
yllätys. Maukasta perusränttää simppeliin
makuun. Olen ikävöinyt kotimaisia yy-kaa-koo-nee-
bändejä ja lääkitystä kaipuuseen onkin
tuo tuores albumi.

Elling toimi! Klemettilä ja Uusitalo suoriutuivat
huisin hyvin vaikeista rooleistaan ja
tunnelma oli lämmin. Vertailuksi täytyy
mainita, että KOMissa osataan
luoda ainakin illuusio improvisoinnista
ja eilen jäinkin kaipaamaan vapautuneempaa
otetta. Uusitalolle annan kaiken anteeksi.

Ihmissuhteista voisi torstain kunniaksi
mainita sen, että saatanan vaikeita
ovat.

3 Kommentit:

At 1:45 ip., Anonymous Anonyymi kertoi...

Kuule oikiassapa olet. - LL

 
At 3:07 ip., Anonymous Anonyymi kertoi...

Niin... mutta onko Green day kotimainen yykaakoonee -bändi?
T: saivartelija J

 
At 4:23 ip., Blogger Noppa kertoi...

Ei ole kotimainen eikä oikein genret
kohtaa mutta samoja vipatuksia
aiheuttaa minussa GD:n uusin
kuin Rehtorit, Häiriköt, Ne Luumäet jne.

 

Lähetä kommentti

<< Home